Kotityöt ja hoivavastuu kasautuvat tasa-arvon mallimaassa äideille. Perhe-elämän tasa-arvon parantaminen vaatii normikriittisyyttä meiltä kaikilta, kirjoittaa Motiivin kolumnisti, THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask.
Keväällä julkaistu tutkimustulos oli yllättävä ja ristiriitainen: Suomi on tasa-arvon mallimaa, jossa äidit ovat keskimääräistä uupuneempia. Tasa-arvo ei ylety vanhemmuuteen, pohti kansainvälisen tutkimuksen Suomen osuudesta vastannut Jyväskylän yliopiston dosentti Matilda Sorkkila.
THL:n kesällä julkaisema tutkimus lisäsi äitiyden paineita. Tutkimus osoitti, että äitien loppuraskauden aikaiset kielteiset odotukset kyvystään huolehtia vauvastaan sekä heikompi kiintymys vauvaan vaikuttavat lapsen psykososiaaliseen kehitykseen vielä kahden vuoden iässä.
Vanhemmuuteen liittyy vahvoja normeja, kuten heteronormatiivisuus ja keskiluokkaisuus.
Toisaalta tutkimus nosti esiin, että äidin hyvä ihmissuhde puolisoon edistää lapsen hyvinvointia taaperoiässä. Kotien tasa-arvon parantamiseksi puolisoa tarvitaan kuitenkin paljon suurempaan osaan kuin äitiä tukevaan sivurooliin!
Kotityöt ja hoivavastuu kasautuvat äidille
Perhe-elämän epätasa-arvo näkyy muun muassa kotitöiden ja hoivavastuun jakautumisessa. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan äideiltä kuluu lastenhoitoon keskimäärin tunti ja 41 minuuttia vuoro-kaudessa, kun isien lastenhoitoaika on 50 minuuttia. Usein hoivavastuu kasautuu äidille vauva-ajasta lähtien, kun joka neljännessä perheessä isä ei käytä isyys- tai vanhempainvapaata lainkaan. Tähän on kaivattu muutosta.
Elokuun alussa astui voimaan perhevapaauudistus. Ennen uudistusta vanhempien kesken vapaasti jaettavan vanhempainvapaan käytti useimmiten kokonaan äiti. Perhevapaauudistus lähes tuplaa isälle kiintiöidyn vapaan pituuden, joka oli aiemmin reilu kaksi kuukautta. Isälle kiintiöidyn osuuden kasvattaminen on tutkitusti tehokkain keino lisätä isien perhevapaiden käyttöä.
Lainsäädännön ohella perheiden päätöksiin vaikuttavat sosiaaliset normit, eli oletukset siitä, minkälaisia perheet ja vanhemmat ovat ja minkälaisia niiden tulisi olla. Perheisiin ja vanhemmuuteen liittyy vahvoja normeja, kuten heteronormatiivisuus ja keskiluokkaisuuden normi.
Normit on tuotava näkyville
Normit ovat usein näkymättömiä. Selkeimmin normi tulee näkyväksi, kun astuu sen ulkopuolelle. Normi näyttäytyy isän perhevapaalle jäämistä hämmästelevän sukulaistädin kommentissa ja äidin varhaista töihin paluuta kummastelevan kollegan katseessa.
Sosiaalisista normeista johtuen on todennäköistä, että jatkossakin isät käyttävät lähinnä heille suunnattua kiintiötä, jota ei voi luovuttaa äidille. Tällöin isän osuus vanhempainvapaista jää yhä alle kolmannekseen.
Vanhempainvapaan käsite korvasi äitiys- ja isyysvapaat. Viesti on, että perhevapaat kuuluvat kaikille vanhemmille.
Perhe-elämän tasa-arvon parantaminen vaatiikin normikriittisyyttä meiltä kaikilta. Tähän oiva ja maksuton ensiapu on valtion ylläpitämän oppimisympäristön eOppivan Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – miksi ja miten? -verkkokoulutus.
Myös perhevapaauudistus ravistelee normeja. Laissa otettiin käyttöön sukupuolineutraalia terminologiaa, ja vanhempainvapaan käsite korvasi äitiys- ja isyysvapaat. Sanojen viesti on, että perhevapaat kuuluvat kaikille vanhemmille.
Shadia Rask on tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän johtaa Moninaisesti parempi -hanketta, joka pyrkii edistämään asiantuntijaorganisaatioiden moninaisuutta ja Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten työuria.